Tekoäly suomalaisissa yrityksissä – tilanne 2025 ja tulevat trendit

Tekoäly murroksessa – hype on muuttunut hyödyiksi

Tekoälyn nopea yleistyminen on yksi 2020-luvun suurimmista liike-elämän murroksista. Vuonna 2022 julkaistu ChatGPT toimi käännekohtana: yhtäkkiä tekoäly ei ollut vain asiantuntijoiden tai teknologiayritysten asia, vaan koko liike-elämän puheenaihe. Vuoteen 2024 mennessä hype-vaihe kääntyi käytännön hyödyiksi – tekoälyä alettiin soveltaa arjessa eri toimialoilla konkreettisin tuloksin.

Laajempi datakin tukee tätä kehitystä:

• 65 % organisaatioista käyttää jo generatiivista tekoälyä säännöllisesti.
• 75 % johtajista uskoo tekoälyn muuttavan toimialansa merkittävästi seuraavien 3–5 vuoden aikana.
• Jokainen tekoälyyn sijoitettu euro voi tuoda jopa 3–4 euroa takaisin säästöinä ja lisämyyntinä.
  

Toisin sanoen, tekoäly ei ole enää pelkkä tulevaisuuden lupaus – se on jo tätä päivää ja tuottaa liiketoiminnalle konkreettisia hyötyjä.

Suomi tekoälyn hyödyntämisen kärkimaana

Suomessa tekoälyn käyttöönotto on edennyt nopeasti. Vuonna 2024 tekoälyratkaisuja hyödynsi 24 % suomalaisista yrityksistä, selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin (~13 %). Suomi onkin tekoälyn omaksumisessa Euroopan kärkikastia.Käyttöaste vaihtelee kuitenkin toimialoittain: Informaation ja viestinnän alalla (esim. ohjelmisto- ja mediayritykset) jopa 66 % yrityksistä hyödyntää tekoälyä.

Teollisuudessa ja valmistavassa tuotannossa käyttöaste on arviolta noin 30–40 %. Rakennusalalla tekoäly on vielä harvinaisuus – käyttöaste vain 11 %. Erot selittyvät pitkälti toimialojen digitalisaatioasteella: mitä digitaalisempi ala, sitä nopeammin tekoäly otetaan käyttöön. Mutta trendi on selvä: tekoäly leviää vauhdilla kaikkialle, myös perinteisemmille aloille. Esimerkiksi vaikka rakennus- ja logistiikka-aloilla ollaan vasta alussa, on jo kokeiluja (kuten työmaiden konenäkövalvonta tai kuljetusreittien optimointi) ja lisää on tulossa.

Suurin osa käytöstä liittyy vapaa-aikaan, ei työhön

Tutkimuksen ehkä yllättävin havainto on, että yli 70 prosenttia ChatGPT:n käytöstä liittyy vapaa-aikaan. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 53 prosenttia, joten muutos on ollut nopea. Vaikka työperäinen käyttö on kasvanut, vapaa-ajan käyttö on kasvanut vielä nopeammin ja muodostaa nyt suurimman osan kaikista viesteistä.

Työssä ChatGPT:tä hyödyntävät erityisesti korkeasti koulutetut ja asiantuntija-ammateissa toimivat käyttäjät. He käyttävät sitä päätöksenteon tukena, tiedonhakuun ja kirjoittamistehtäviin. Tämä kertoo, että tekoäly toimii sekä työvälineenä että arjen apurina. Painopiste on kuitenkin siirtynyt vahvemmin vapaa-ajan käyttöön ja henkilökohtaisiin tarpeisiin.

Suuret yritykset edellä – pk-sektorilla vielä kirittävää

Suomessa suuret yritykset ovat ottaneet tekoälyn käyttöön ripeästi. Vuoden 2024 lopulla jo 57 % yli 100 hengen yrityksistä hyödynsi tekoälyratkaisuja. Pk-yrityksissä tilanne on toinen:

• 60 % pk-yrityksistä ei käytä tekoälyä lainkaan.
• Yleisin este ei ole hinta, vaan osaamisen puute (44 % pk-yrityksistä kokee tämän suurimmaksi kynnykseksi).
  

Tämä osaamiskuilu on kriittinen haaste tuleville vuosille. Pk-yrityksillä olisi valtava potentiaali hyödyntää tekoälyä markkinoinnissa, myynnissä, asiakaspalvelussa ja sisäisissä prosesseissa. Ilman koulutusta ja rohkeaa kokeilua on vaarana jäädä jälkeen kilpailijoista – sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Positiivista on, että tekoälyn kokeilu ei välttämättä vaadi suuria investointeja: liikkeelle pääsee pienilläkin projekteilla, joista kertyy nopeasti oppia ja hyötyjä.

Tekoälyn käyttökohteet yrityksissä juuri nyt

Vuonna 2025 tekoäly on jo arkipäivää monilla toimialoilla. Yleisimmät käyttökohteet suomalaisyrityksissä ovat:

• Sisällöntuotanto ja käännökset: Generatiivinen tekoäly tuottaa luonnoksia, blogitekstejä, raportteja ja mainostekstejä nopeasti. Esimerkiksi tekoäly voi laatia artikkeliluonnoksen minuuteissa ihmisen viimeisteltäväksi.
• Markkinoinnin ideointi ja kampanjasuunnittelu: AI ehdottaa konsepteja, otsikoita ja kuvamaailmoja, joita ihminen sitten viimeistelee. (Markkinoija voi saada kymmeniä mainosideoita yhdellä klikkauksella.)
• Tuotekehitys ja prototypointi: Tekoäly nopeuttaa uusien konseptien ja koodin testailua. Ohjelmistokehittäjä voi generatiivisen AI:n avulla luoda prototyyppikoodia ja löytää bugeja tavallista nopeammin.
• Asiakaspalvelu-chatbotit: Tekoälybotti vastaa asiakkaiden kysymyksiin 24/7 ja ohjaa vaativammat tapaukset ihmiselle. Esimerkiksi pankin chatbot neuvoo saldon tarkistuksessa mihin vuorokaudenaikaan tahansa, ja yhdistää lainaneuvottelupyynnön asiantuntijalle.
• Datan analysointi ja raportointi: Tekoäly paljastaa datasta trendejä, jotka muuten jäisivät huomaamatta, ja kokoaa raportteja napin painalluksella. Johdon raportit valmistuvat nopeasti, kun tekoäly analysoi luvut taustalla automaattisesti.
  

Generatiivinen tekoäly toimii kuin “lisätiimi”: se ei korvaa ihmisiä, mutta vauhdittaa luovuutta ja hoitaa rutiinitehtäviä tehokkaammin kuin ihminen. Ihmiset voivat keskittyä siihen, missä he ovat parhaita – luovaan ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja strategiaan – samalla kun tekoäly hoitaa taustatyötä.

Tekoälyn hyödyt – investointi, joka maksaa itsensä takaisin

Tutkimuksen mukaan ChatGPT:n käyttäjäkunta on monipuolistunut nopeasti. Alkuvaiheessa käyttäjistä jopa 80 prosenttia oli miehiä, mutta kesällä 2025 tilanne oli tasoittunut ja naispuoliset käyttäjät muodostivat enemmistön.

Ikäjakaumassa korostuvat nuoret: lähes puolet viesteistä on alle 26-vuotiailta käyttäjiltä. Silti vanhemmilla käyttäjillä on suurempi osuus työperäisistä viesteistä, mikä kertoo eri ikäryhmien erilaisista käyttötavoista.

Myös koulutustaso ja ammatti vaikuttavat. Korkeasti koulutetut ja asiantuntijatehtävissä toimivat käyttävät ChatGPT:tä selvästi todennäköisemmin työhön liittyviin tehtäviin. Johto- ja liike-elämän ammateissa painottuu kirjoittaminen, kun taas tietotekniikka-aloilla tekninen apu on keskeisin käyttötarkoitus.

ChatGPT:n käyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä laatuun

Tutkimuksessa arvioitiin myös, kuinka tyytyväisiä käyttäjät olivat ChatGPT:n vastauksiin. Tulokset osoittavat, että tyytyväisyys on kasvanut ajan myötä. Heinäkuuhun 2025 mennessä myönteiset kokemukset olivat yli neljä kertaa yleisempiä kuin kielteiset.

Eroja löytyi myös käyttötarkoitusten välillä. Kysymiseen liittyvät viestit saivat selvästi useammin positiivisen arvion kuin tekemiseen tai ilmaisemiseen liittyvät. Tämä viittaa siihen, että ChatGPT toimii erityisen hyvin päätöksenteon tukena ja tiedon lähteenä, ei pelkästään suorittavana työkaluna.

Laadun parantuminen ajan myötä kertoo myös mallien kehittymisestä sekä käyttäjien kasvavasta tottumisesta tekoälyn hyödyntämiseen.

ChatGPT on vakiinnuttanut paikkansa työn ja arjen apurina

ChatGPT on levinnyt nopeammin kuin mikään aiempi digitaalinen palvelu. Vuonna 2025 sillä oli jo satoja miljoonia käyttäjiä, ja sen käyttö kattaa sekä työn että vapaa-ajan. Tutkimus paljastaa, että suurin osa käytöstä liittyy arjen kysymyksiin ja oppimiseen, mutta työssä se on tärkeä ennen kaikkea kirjoittamisen ja tiedonhaun apuväline.

Käyttäjäkunta on monipuolistunut: sukupuolierot ovat tasoittuneet, nuoret käyttävät palvelua eniten määrällisesti, ja korkeasti koulutetut hyödyntävät sitä työtehtävissä muita useammin. Käyttötarkoituksista selvästi yleisimmät ovat käytännön opastus, tiedonhaku ja kirjoittaminen, jotka yhdessä muodostavat lähes 80 prosenttia kaikesta käytöstä.

Käyttäjien kokemukset osoittavat, että palvelun koettu laatu on parantunut. Erityisesti tiedonhakuun ja neuvon kysymiseen liittyvät keskustelut koetaan hyödyllisiksi, mikä kertoo ChatGPT:n roolin olevan yhä enemmän päätöksenteon tuki eikä vain tehtävien suorittaja.

Kaiken kaikkiaan ChatGPT on siirtynyt nopeasti kokeiluvaiheesta kohti laajaa ja pysyvää käyttöä. Se on nyt sekä työväline että arjen apuri, joka tarjoaa uusia tapoja oppia, hakea tietoa ja jäsentää ajatuksia.

Haluatko tietää miten oman sivuston saa mukaan tekoälyn vastauksiin? Lue Rajun blogiartikkeli tekoälyoptimoinnista!

Rami Halonen