Tekoäly suomalaisissa yrityksissä – tilanne 2025 ja tulevat trendit
Tekoälyn nopea yleistyminen on yksi 2020-luvun suurimmista liike-elämän murroksista. Vuonna 2022 julkaistu ChatGPT toimi käännekohtana: yhtäkkiä tekoäly ei ollut vain asiantuntijoiden tai teknologiayritysten asia, vaan koko liike-elämän puheenaihe. Vuoteen 2024 mennessä hype-vaihe kääntyi käytännön hyödyiksi – tekoälyä alettiin soveltaa arjessa eri toimialoilla konkreettisin tuloksin.
Tekoäly murroksessa – hype on muuttunut hyödyiksi
Tekoälyn nopea yleistyminen on yksi 2020-luvun suurimmista liike-elämän murroksista. Vuonna 2022 julkaistu ChatGPT toimi käännekohtana: yhtäkkiä tekoäly ei ollut vain asiantuntijoiden tai teknologiayritysten asia, vaan koko liike-elämän puheenaihe. Vuoteen 2024 mennessä hype-vaihe kääntyi käytännön hyödyiksi – tekoälyä alettiin soveltaa arjessa eri toimialoilla konkreettisin tuloksin.
Laajempi datakin tukee tätä kehitystä:
- 65 % organisaatioista käyttää jo generatiivista tekoälyä säännöllisesti.
- 75 % johtajista uskoo tekoälyn muuttavan toimialansa merkittävästi seuraavien 3–5 vuoden aikana.
- Jokainen tekoälyyn sijoitettu euro voi tuoda jopa 3–4 euroa takaisin säästöinä ja lisämyyntinä.
Toisin sanoen, tekoäly ei ole enää pelkkä tulevaisuuden lupaus – se on jo tätä päivää ja tuottaa liiketoiminnalle konkreettisia hyötyjä.
Suomi tekoälyn hyödyntämisen kärkimaana
Suomessa tekoälyn käyttöönotto on edennyt nopeasti. Vuonna 2024 tekoälyratkaisuja hyödynsi 24 % suomalaisista yrityksistä, selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin (~13 %). Suomi onkin tekoälyn omaksumisessa Euroopan kärkikastia.Käyttöaste vaihtelee kuitenkin toimialoittain: Informaation ja viestinnän alalla (esim. ohjelmisto- ja mediayritykset) jopa 66 % yrityksistä hyödyntää tekoälyä.
Teollisuudessa ja valmistavassa tuotannossa käyttöaste on arviolta noin 30–40 %. Rakennusalalla tekoäly on vielä harvinaisuus – käyttöaste vain 11 %. Erot selittyvät pitkälti toimialojen digitalisaatioasteella: mitä digitaalisempi ala, sitä nopeammin tekoäly otetaan käyttöön. Mutta trendi on selvä: tekoäly leviää vauhdilla kaikkialle, myös perinteisemmille aloille. Esimerkiksi vaikka rakennus- ja logistiikka-aloilla ollaan vasta alussa, on jo kokeiluja (kuten työmaiden konenäkövalvonta tai kuljetusreittien optimointi) ja lisää on tulossa.
Suurin osa käytöstä liittyy vapaa-aikaan, ei työhön
Tutkimuksen ehkä yllättävin havainto on, että yli 70 prosenttia ChatGPT:n käytöstä liittyy vapaa-aikaan. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 53 prosenttia, joten muutos on ollut nopea. Vaikka työperäinen käyttö on kasvanut, vapaa-ajan käyttö on kasvanut vielä nopeammin ja muodostaa nyt suurimman osan kaikista viesteistä.
Työssä ChatGPT:tä hyödyntävät erityisesti korkeasti koulutetut ja asiantuntija-ammateissa toimivat käyttäjät. He käyttävät sitä päätöksenteon tukena, tiedonhakuun ja kirjoittamistehtäviin. Tämä kertoo, että tekoäly toimii sekä työvälineenä että arjen apurina. Painopiste on kuitenkin siirtynyt vahvemmin vapaa-ajan käyttöön ja henkilökohtaisiin tarpeisiin.
Suuret yritykset edellä – pk-sektorilla vielä kirittävää
Suomessa suuret yritykset ovat ottaneet tekoälyn käyttöön ripeästi. Vuoden 2024 lopulla jo 57 % yli 100 hengen yrityksistä hyödynsi tekoälyratkaisuja. Pk-yrityksissä tilanne on toinen:
- 60 % pk-yrityksistä ei käytä tekoälyä lainkaan.
- Yleisin este ei ole hinta, vaan osaamisen puute (44 % pk-yrityksistä kokee tämän suurimmaksi kynnykseksi).
Tämä osaamiskuilu on kriittinen haaste tuleville vuosille. Pk-yrityksillä olisi valtava potentiaali hyödyntää tekoälyä markkinoinnissa, myynnissä, asiakaspalvelussa ja sisäisissä prosesseissa. Ilman koulutusta ja rohkeaa kokeilua on vaarana jäädä jälkeen kilpailijoista – sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Positiivista on, että tekoälyn kokeilu ei välttämättä vaadi suuria investointeja: liikkeelle pääsee pienilläkin projekteilla, joista kertyy nopeasti oppia ja hyötyjä.
Tekoälyn käyttökohteet yrityksissä juuri nyt
Vuonna 2025 tekoäly on jo arkipäivää monilla toimialoilla. Yleisimmät käyttökohteet suomalaisyrityksissä ovat:
- Sisällöntuotanto ja käännökset: Generatiivinen tekoäly tuottaa luonnoksia, blogitekstejä, raportteja ja mainostekstejä nopeasti. Esimerkiksi tekoäly voi laatia artikkeliluonnoksen minuuteissa ihmisen viimeisteltäväksi.
- Markkinoinnin ideointi ja kampanjasuunnittelu: AI ehdottaa konsepteja, otsikoita ja kuvamaailmoja, joita ihminen sitten viimeistelee. (Markkinoija voi saada kymmeniä mainosideoita yhdellä klikkauksella.)
- Tuotekehitys ja prototypointi: Tekoäly nopeuttaa uusien konseptien ja koodin testailua. Ohjelmistokehittäjä voi generatiivisen AI:n avulla luoda prototyyppikoodia ja löytää bugeja tavallista nopeammin.
- Asiakaspalvelu-chatbotit: Tekoälybotti vastaa asiakkaiden kysymyksiin 24/7 ja ohjaa vaativammat tapaukset ihmiselle. Esimerkiksi pankin chatbot neuvoo saldon tarkistuksessa mihin vuorokaudenaikaan tahansa, ja yhdistää lainaneuvottelupyynnön asiantuntijalle.
- Datan analysointi ja raportointi: Tekoäly paljastaa datasta trendejä, jotka muuten jäisivät huomaamatta, ja kokoaa raportteja napin painalluksella. Johdon raportit valmistuvat nopeasti, kun tekoäly analysoi luvut taustalla automaattisesti.
Generatiivinen tekoäly toimii kuin “lisätiimi”: se ei korvaa ihmisiä, mutta vauhdittaa luovuutta ja hoitaa rutiinitehtäviä tehokkaammin kuin ihminen. Ihmiset voivat keskittyä siihen, missä he ovat parhaita – luovaan ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja strategiaan – samalla kun tekoäly hoitaa taustatyötä.
Tekoälyn hyödyt – investointi, joka maksaa itsensä takaisin
Tutkimuksen mukaan ChatGPT:n käyttäjäkunta on monipuolistunut nopeasti. Alkuvaiheessa käyttäjistä jopa 80 prosenttia oli miehiä, mutta kesällä 2025 tilanne oli tasoittunut ja naispuoliset käyttäjät muodostivat enemmistön.
Ikäjakaumassa korostuvat nuoret: lähes puolet viesteistä on alle 26-vuotiailta käyttäjiltä. Silti vanhemmilla käyttäjillä on suurempi osuus työperäisistä viesteistä, mikä kertoo eri ikäryhmien erilaisista käyttötavoista.
Myös koulutustaso ja ammatti vaikuttavat. Korkeasti koulutetut ja asiantuntijatehtävissä toimivat käyttävät ChatGPT:tä selvästi todennäköisemmin työhön liittyviin tehtäviin. Johto- ja liike-elämän ammateissa painottuu kirjoittaminen, kun taas tietotekniikka-aloilla tekninen apu on keskeisin käyttötarkoitus.